Taikakuun Ankkuri

virtuaalihevonen


© Eero Perttunen (Hippos) ja Jewell
Taikakuun Ankkuri VH13-018-0552
vrn suomenhevosori 165cm
syntynyt 8.2.2013 (k. 28.5.2015) 3v. 21.4.2013
omistaja vrl-00816, kasvattaja Taikakuun kartano
kenttäpainotus CIC1 (ko: helppo A, re: 110cm, me: 105cm)
KERJ-III (joulukuun laatuarvostelutilaisuus 15.12.2014)
8 + 39 + 22,25 + 0 + 15 + 0 = 84,25

SV-I (suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 15.5.2013)
rakenne 9, suku 8, käytöskoe 15, ratsastuskoe 6,8 + 10 (75.703%) = 48,8
15.6.13 Moondance: 39,5p SW2 1/12 (t. Peppi S.)

Antero on luottoäijä. Kun kaikki muu menee just niinku ei pitäisi, niin Antero pelastaa päivän aina. Se on sellainen social butterfly - tulee mukisematta toimeen kaiken ja kaikkien kanssa, on aina iloinen ja pirteä, toimii kuin ihmisen mieli ja yrittää välttää riitelyä. Ensimmäinen superkiltti taikakuulaisemme siis! Karla kerran sanoi, että Antero ei jätä, ei petä, kehrää vaan ja vie minne ikinä pyydät. Mielestäni tiivistää koko hevosen hyvin yhteen pakettiin.

Tai no okei, ehkä mä hieman liioittelin. Antero osaa olla myös todellinen kettu, sillä on ihan omat metkunsa (esimerkiksi 180 asteen piruetit kun pitäisi hidastaa), mutta ei sen kanssa ikinä ole joutunut pelkäämään. Kyllä se sitten muuten on luonteeltaan ihan kymppiä hipova, jakaa rakkauttaan mielellään kaikille ja kaikelle. Ollaan jopa opetettu ori pussailemaan käskystä, mutta useammin se innostuu pusuttelemaan ihmisiä ihan omin päin. Lisäksi Antero on varmaan kaikista tervepäisin hevonen, joka on ikinä meidän tallissa asustellut! Sen kanssa voi tehdä melkeinpä mitä tahansa mieleen juolahtaa ja herrasmiehenä se käyttäytyy aina asiallisesti. Uusiin asioihinkin tutustutaan mieluummin lähikontaktissa kuin kauempaa kyttäilemällä ja säikkymällä. Molemminpuolinen luottamus oli helppo saavuttaa, kuten kaikki muukin Anteron kanssa. Se vain on niin sellainen sujuva hevonen, kaikki on helppoa!

Ratsastaessa välillä tuntuu siltä, ettei tarvitsisi kuin naruja kädessä pitää niin hevonen alla pelittää ihan hyvin. Antero helposti tosin kulkee pitkänä kuin nälkävuosi ja on takaosansa suhteen sellainen laiskapeppu, ettei ole tosikaan... Onneksi sen saa nopeasti avuille ja kun keskittymiskyvyn saa kerran ohjattua kultaiselle keskitielle, sinne piittaamattomuuden ja yliherkkyyden välimaastoon, niin siellä se pysyykin! Kaikista parhaiten orin saa kuulolle kun ratsastaa enemmän istunnalla ja jalalla kuin kädellä, tämä hevonen ei sitä kuuluisaa kuolaimella leikittelyä juurikaan kaipaa - käden ollessa liian aktiivinen, Antero nopeasti muuttuu kovin tyhjäksi edestä. Se nimittäin luovuttaa ihan suosiolla jos eteen tulee "vetokilpailu" ratsastajan kanssa. Anteron kunnioitus ihmistä, varsinkin selässä olevaa ratsastajaa, kohtaan on jotain hyvin uskomatonta! Kunhan sille on tehnyt selväksi, että tänään tehdään töitä, ja ratsastanut hyvin kuulolle, se yrittää olla mahdollisimman mieliksi ja tehdä kaikki mahdollisimman hyvin. Orin työmotivaatio on myös vailla vertaansa: ratsutuksen edetessä väistöihin raukalla ei ollut mitään hajua miten lapiokavionsa asetella, mutta kärsivällisesti se yritti parhaansa eikä jäänyt jurnuttamaan, että "en osaa, en tee".

Niin kotona kuin vierailla paikoilla ori on kuten aina - ihan rauhassa, yrittäen sulautua mahdollisimman hyvin yhteen selässä keinuvan ratsastajan kanssa. Lisäksi Anterolla tuntuu olevan lahjoja vähän joka lajiin! Sen liikeskaala on hieno, ainoa heikko kohta on käynti juurikin sen ajoittain laiskan takaosan takia, mutta ravi ja laukka ovat käsittämättömän makeita jopa maallikon silmiin. Hyppytekniikka on suomenhevosesti hyvä, terävä ja tarpeeksi keräävä isommillekin esteille. Kotona treeneissä on hypätty yksittäisenä jopa 130-senttinen pystyeste, joten ponnistusvoimaa kaverilta ei puutu. Tähän kun vielä yhdistetään se, ettei Antero kyttää mitään ja on ennemminkin sellaista yrittänyttä ei laiteta -tyyppiä - se kyllä aina edes kokeilee, että josko pystyisi hyppäämään näin pohjasta tai josko pääsisi esteen yli vaikka tultiinkin vähän huonosta kulmasta. Ehdotonta pelastajatyyppiä!

Maastoesteradalla Anteroa voi kuvailla yhdellä sanalla: peto. Sillä on jo kouluradalla suuri, ponteva ja matkaa voittava laukka, mutta nurmipohjalla, niityllä, vedessä, you-name-it... Siellä laukasta tulee vielä hirmuisempi - entistä polkevampi, entistä nopeampi, entistä pidempi. En vieläkään käsitä, miten ori siinä aina onnistuu! Ja sen saa vieläpä hidastettua vaikkapa koottuun laukkaan keskellä aukeaa laukkasuoraa pelkällä istunnalla ja puolipidätteellä, ihan uskomaton hevonen! Esteiden kanssa ei ole ikinä tullut ongelmia, Antero ottaa aina sellainen meitsi handlaa -asenteen ja roiskaisee kaikesta yli kovin helpon oloisesti. Ratsastajan ei tarvitse kuin ohjata, tuoda ja pysyä mukana, ehkä vähän tsempata välillä isoimmille ja leveimmille yksilöille.

Kenttäratsuna Antero on painonsa arvosta kultaa. Tai niin se on kyllä hevosena ylipäätään. Ei ole ketään kaduttanut ikinä edes sekunnin vertaa tämän nelijalkaisen kotiintuonti.

Koivukujan Aarre
KERJ-III SV-II
Huurteen Loistelias Taikatuulen Ryöväri
Taikatuulen Loistokas
KTK-III
Suvannon Uniikki
KTK-III
VIR MVA Ch Kajo-Varjo
KTK-II KRL-II
TuuHa Unikka
KTK-III
Taikakuun Mamselli
SV-II
VIR MVA Ch Eetu-Veeti ILO
KTK-III ERJ-I SLA-II YLA2
Ch Suvannon Veroton
ERJ-III
VIR MVA Ch Koistilan Riidatar
KTK-I ERJ-I
Amarin Mirha
KERJ-II SLA-II
Naamaraja Luned
Emmiina KIR
YLA2

o. Teerivaaran Ankkamies     s. 25.10.2014     (e. Mörkövaaran Viliina)
o. Kärmeniemen Auttakaa!     s. 5.5.2014     (e. Sennin Juliaana)
o. Kärmeniemen 6:06     s. 27.5.2014     (i. Taikakuun Helmikkä)

iiii. VIR MVA Ch Hallunaatio KTK-III
iiie. Metsätähden Taika KTK-III
iiei. VIR MVA Ch Kasanova KTK-III
iiee. Tähti-Sumu
ieii. Ch Peltopyy KTK-III YLA2
ieie. Aino-Kaisa KRJ-II YLA2
ieei. Unikko
ieee. E-K-A Liinun Tyttö
ieeei. Toivon Juoksija
ieeeii. Toivon Veli
ieeee. Siritys

eiii. Unen Ajatus
eiie. Kainostelija SLA-II YLA2
eiei. VIR MVA Ch Riimanni KTK-II ERL-II
eiee. Hairahdus
eeii. Sananlasku
eeie. Hipsutus
eeei. Jaatinen KRJ-IV
eeee. Peppiina YLA3

Kenttäratsastus (36)

09.06.14 KERJ CIC1: 2/40
03.06.14 KERJ CIC1: 6/45
29.05.14 KERJ CIC1: 1/40
26.05.14 KERJ CIC1: 2/45
20.05.14 KERJ CIC1: 2/30
20.05.14 KERJ CIC1: 4/30
20.05.14 KERJ CIC1: 5/30
04.05.14 KERJ CIC1: 2/40
02.05.14 KERJ CIC1: 5/40
30.04.14 KERJ CIC1: 6/40
28.04.14 KERJ CIC1: 4/40
26.04.14 KERJ CIC1: 5/40
24.04.14 KERJ CIC1: 6/40
23.04.14 KERJ CIC1: 5/40
23.04.14 KERJ CIC1: 2/50
21.04.14 KERJ CIC1: 6/40
20.04.14 KERJ CIC1: 2/40
20.04.14 KERJ CIC1: 3/40
15.04.14 KERJ CIC1: 5/30
11.04.14 KERJ CIC1: 1/40
21.03.14 KERJ CIC1: 6/40
20.03.14 KERJ CIC1: 3/40
08.10.13 KERJ CIC1: 3/30
07.10.13 KERJ CIC1: 5/30
02.10.13 KERJ CIC1: 1/30
29.09.13 KERJ CIC1: 3/30
24.08.13 KERJ CIC1: 1/22
07.08.13 KERJ CIC1: 2/22
26.06.13 KERJ CIC1: 2/44
26.05.13 KERJ CIC1: 3/19
24.05.13 KERJ CIC1: 3/40
23.05.13 KERJ CIC1: 1/40
22.05.13 KERJ CIC1: 1/19
16.05.13 KERJ CIC1: 4/37

Esteratsastus (2)

31.08.14 ERJ Cup 110 cm: 8/288
04.06.14 ERJ 110 cm: 4/40

Kouluratsastus (39)

19.08.14 KRJ helppo B: 6/100
14.08.14 KRJ helppo B: 4/100
15.06.14 KRJ helppo A: 7/60
15.06.14 KRJ helppo A: 7/60
14.06.14 KRJ helppo A: 5/60
31.05.14 KRJ Cup helppo A: 43/476
26.05.14 KRJ helppo C: 4/40
29.04.14 KRJ helppo B: 3/40
25.04.14 KRJ helppo B: 4/40
22.04.14 KRJ helppo C: 3/40
21.04.14 KRJ helppo C: 6/40
20.04.14 KRJ helppo C: 2/100
20.04.14 KRJ helppo B: 5/40
19.04.14 KRJ helppo B: 1/40
18.04.14 KRJ helppo C: 1/40
16.04.14 KRJ helppo B: 3/40
15.04.14 KRJ helppo C: 1/40
14.04.14 KRJ helppo B: 6/40
13.04.14 KRJ helppo A: 3/40
13.04.14 KRJ helppo C: 1/40
12.04.14 KRJ helppo C: 3/40
12.04.14 KRJ helppo B: 1/40
11.04.14 KRJ helppo C: 3/30
11.04.14 KRJ helppo B: 4/30
11.04.14 KRJ helppo B: 3/30
11.04.14 KRJ helppo B: 4/40
11.04.14 KRJ helppo B: 4/30
10.04.14 KRJ helppo C: 4/40
09.04.14 KRJ helppo C: 5/40
26.03.14 KRJ helppo B: 4/40
25.03.14 KRJ helppo B: 3/40
24.03.14 KRJ helppo B: 6/40
22.03.14 KRJ helppo B: 1/40
21.03.14 KRJ helppo B: 1/40
20.03.14 KRJ helppo B: 6/40
20.03.14 KRJ helppo B: 4/40
18.03.14 KRJ helppo B: 3/40
17.03.14 KRJ helppo B: 2/40
18.08.13 KRJ helppo C: 4/40
30.05.13 KRJ helppo B: 4/40
27.05.13 KRJ helppo B: 2/40

Kuulumisia 11. syyskuuta 2014

Viimeisimmän valmennuksen jäljiltä nousin Anteron kyytiin huomattavasti paremmilla fiiliksillä ja valmistautuneimmilla lihaksilla kuin viimeksi. Päätin, että tänään keskityn ihan täysillä omaan istuntaan ja ulkoapujen käyttöön - molempiin keskittyminen kun unohtuu noin 83% siitä ajasta, jonka vietän hevosen selässä... Yllättäen sekä oma meno että Antsan meno tuntui paremmalta ja eteepäinpyrkivämmältä kuin edellisellä kerralla. Tosin, nuo pari päivää tuossa välissä Andrea oli treenannut hampaat irvessä koulukisoja varten, joten heppa ainakin oli viritelty huippuunsa asti. Mutta ehkä munkin heiluminen edes vähän vaikutti ratsun menoon! Välikäyntien jälkeen ihan piruuttani kokosin heppaa vähän enemmän, ja tuli kyllä tehtyä niin nättejä raviväistöjä, että teki mieli startata seuraavissa vaativissa koulukekkereissä! Jätin ne väistöt sitten muutamaan toistoon kun ne meni niiiiiiiin hyvin! Haettiin ravissa vielä tahtia ja etemmän ylös-eteen -suuntaamista, kunnes otettiin vielä vähän laukan pyörittelyä - onnistui peräti ympyrällä vastalaukat ja ulosasettuminen! Andrea tuli kyttäilemään menoa jossain vaiheessa, vaati nähdä, että menikö valmennuksen opit perille. Kuulemma senkin silmään näytti siltä, että mä osaisin taas ratsastaa... Näytin vain vähän keskaria takaisin, mutta oikeesti sydäntä lämmitti kuulla Andrealta, että osaan taas ratsastaa sen silmäterällä!

Kuulumisia 7. syyskuuta 2014

Kauhuissani kutsuin meille istuntavalmentajan tallille. Ja tietenkin just sillon kun oon itse viettänyt kaksi kuukautta pois hevosen selästä kiireiden takia. Hassua kuinka pystyykään viettämään kokonaiset kaksi kuukautta omilla jaloillaan kun tallissa seisoo kourallinen omia hevosia! Mutta niin se vain menee. Anyways, olin sopinut itselleni kaksi tuntia peräkkäin ja vähän jännitti, jaksaisinko, mutta muutaman hevosen kanssa on vieläkin parhaimmat nappulat hukassa ja oma istunta niin kyseenalainen, että huh huh. Antero oli ensimmäinen uhri, ja se oli niin täpinöissään kun satuloin sitä, että melkein kävi sääliksi kun en oo ehtinyt antaa aikaa kellekään mun mussukoista niin pitkään aikaan, mitä nyt välillä viskannut tarhaan tai sieltä takasin ja heitellyt ruokia naaman eteen. Sen, että en ollut ratsastanut vähään aikaan, näki heti paitsi valmentaja niin myös minä - istuin ihan kyyryssä hartiat edessä ja jalka takana. Aluksi Antsakin oli ihan tavattoman tahmea, laahusti menemään kuravellissä nenä matalalla... Tehtiin hevosen mielestä helpot verkat, itse istuin vatsa- ja pohjelihakset hapoilla valmentajan ohjeiden mukaista istuntaa hakien. Koko valmennus oli Anterolle varmaan ihan läpijuoksentelua - mentiin harjoitusravia ympyrällä pieni ikuisuus, aseteltiin, väisteltiin, bla bla. Vähän päästiin laukkaamaankin, ja siinä ori tuntui tosi hyvältä, mutta omasta istunnasta ja liikkeeseen mukaan hyökkäämisestä tuli heti noottia. Lopuksi otettiin vielä harjoitusravia keskihalkaisijalla tavoitteena pitää hevonen mahdollisimman suorana, ja mä viimeisillä voimillani sain tiristettyä edes pari suoraa linjaa. Onneksi Andrea oli alkuverkannut Jeminan mulle ja otti sitten Antsan loppuverkkaan, sai edes vähän lepiä siinä välissä kun koutsi antoi palautetta...

Kuulumisia 25. joulukuuta 2013

Ei sitten saatukaan valkeata joulua, eikä näin ollen myöskään joulupäiväistä rekiajelua. Siitä huolimatta aaton ja joulun välisenä yönä meille saapui pari todella väsynyttä matkalaista Vallilasta. Karla ja Kassu olivat lähteneet heti omien aattojuhliensa jälkeen ajelemaan kohti Haminaa, ja saapuivatkin siinä puolenyön jälkeen varaperheensä luokse. Vähän sai potkia kavereita ylös joulupäivän aamuna - tai no, aamuna ja aamuna, kello läheni jo yhtätoista! - vaikka kaksikon ei tarvinnut edes aamutallia tehdä. Andrea tuli kanssa visiitille, vietettiin mukavasti rääppiäisiä ja vaihdettiin vielä lahjojakin. Lopulta suunnattiin sitten talliin, ajatuksena sulatella kinkkuja. Surku ja Alaska saivat pitäytyä tarhassa, ne eivät vauvamasuineen pääsisi edes käyntimaastolle. Ratsuiksi valikoituikin sitten Taisto Andrealle, Väinö Karlalle (reippaiden valituksien kera), Antero Kassulle, Veera mulle ja Petjalle sekä Varpunen Tomille. Lapset, joilla oli myös vähän energisemmät oripojat alla, pistivät aina sopivan paikan tullen viilettäen ravia ja laukkaa kun me Kärmeniemet meidän rauhallisten ja rautahermoisten rouvahevosten kanssa käpyteltiin perässä. Kukaan ei ollut vaivautunut edes hevostaan satuloimaan, suitset sentään sujahti kaikille päähän. Petjakin on päässyt jo ratsastuksen makuun istuen tukevasti Veeran korkean sään ja äidin välissä, eikä ruunikkoa edes haittaa jouhiin iloisesti takertuva pikkupoika. Ei kyllä kaduta Veeran pitäminen, parempaa opetusheppaa ei voisi ollakaan!

Kuulumisia 25. huhtikuuta 2013

Kesän tulemisen huomaa Tomin mielestä siitä, että hevosten määrä kasvaa. Tällä hetkellä kotosalla asuu kahdeksan omaa hevosta, joista yksi on kantavana. Ja odotellaanpa vielä kahta toistakin vauvaa syntyväksi - toinen on meidän oma kasvatti Väinöstä ja hän elelee vielä masuasukkina Taikakuun tiluksilla ja toinen harrastaa sama Hex Sporthorsesin suokkiosastolla. Koska 11 hevosta kesäksi ei kuulostanut vielä liialta, päätettiin Taikakuusta käydä noukkimassa vielä tällainen komea oripoika. Meidän kolmas taikakuulainen äijä. Ehkä seuraavaksi otetaan tamma sieltä! Onneksi 3-vuotias Antero on täysin eri linjaa kuin toiset taikakuupojat - oikein hurmaava ja kiltti herrasmies, jonka kanssa ratsastusta on oikeasti miellyttävä harrastaa. Tuskin maltan odottaa millainen peto tästä kuoriutuu kunhan pääsemme kilpakentille!



Kärmeniemi on virtuaalitalli. Sivuilla esitetyt ihmiset, hevoset ja tapahtumat ovat kuvitteelisia. Mikä on virtuaalitalli?
kaikki materiaali © Kärmeniemi ellei erikseen mainittu       •     otsikon tausta © stuckincustoms       •     otsikon kuvat, 1. & 3. © smerikal       •     CC BY-NC-SA 4.0